torstai 13. lokakuuta 2011

Miten me kaipaamme heitä

Miten me kaipaamme heitä

Miten me kaipaamme heitä,
kun he nukkuvat tai katoavat pois luotamme
yllättäen yhtenä yönä
                      kysymättä meiltä
aamun kajossa tai kirkkaana keskipäivänä.

Kaipaamme heitä
juoksemaan vierellemme,
vartioimaan untamme,
vaeltamaan huoneissamme.

Syvää katsetta,
sen kysymyksiä, rakkautta ja ymmärrystä,
joka on seurannut meitä
vuosien ajan,
jonka olemme kohdanneet
vuosien ajan.

Se jää meihin,
heidän läsnäolonsa
jää meihin.
jäljet mattoihin,
kostea kuono vasten ikkunalasia,
tassutukset ja lempeät huokaukset –
heräämme niihin vuosi vuoden jälkeen.

Kaipaamme heitä,
nyt kun he juoksevat
vapaina
vailla pelkoa
vihreiden laaksojen rinteitä,
katoavat kukkulan taa, sen toiselle puolen
palatakseen.

Kaipauksessa
                      on kaikki mikä on
on ollut
                      ja on tuleva
He palaavat
                      hännät heiluen
luoksemme
                      palaavat
toiselta puolen
                      juoksevat rinnettä alas
ja jäävät odottamaan
                                            meitä

Metsän hiljaisuudessa

Metsän hiljaisuudessa, kun maailma etääntyy,
tulevat luoksesi ajatukset,
joita et päästänyt lähelle
eläessäsi tuntikalenterin tahtia,
pakottaessasi mielesi
suorittamaan
talouden määräämiä tehtäviä,
pakottaessasi kehosi liikkumaan
minuutin tarkasti.

Metsän hiljaisuudessa,
puiden rytmissä,
kun kalenteri rutistuu
paperinpalaksi
ja digitaalinäyttö sammuu,
kun kukaan ei pyydä enää mitään
ja olet vastuussa
vain itsellesi,
tulevat oudot ajatukset lähelle,
kiertävät sinua, yön lepakot,
vaativat vastausta.

Ota ne vastaan,
ne eivät ole vieraita,
vaan ominta sinua,
ne etsivät sinua,
kuka olet,
mitä varten,
mihin olet menossa?

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Pikku mökkejä (voi laulaa Little boxes on the hillside -laulun mukaan) kesällä 2011

Pikku mökkejä
mäen päällä,
mäen alla
ja saunat rannassa.

Pikku mökkejä,
kaikki tehty
ikiomalla tavallaan.

Yksi punainen,
yksi keltainen,
yksi valkoinen,
yksi sininen,
tehty hirrestä, tehty laudoista,
ikiomalla tavallaan.

Lapset lähtivät
koulutielle,
pääsivät kaupunkiin,
suuriin tehtaisiin,
mutta tehtaat lopetettiin,
muualle maailmaa siirettiin.

Sitten pellot paketoitiin,
parhaat muille vuokrattiin.
Pikku hiljaa luovutettiin,
lähdettiin kaikki kaupunkiin.

Myytiin metsät
ja rantatontit,
mutta mökkejä tehtiin lisää vaan,
kukkapenkkejä, rantasaunoja
ikiomalla tavallaan.

Pihoilla lapset
ja lastenlapset
tulleet tänne
uusilla autoillaan,
ajattu nurmikot,
joissain heinikot,
kukkapenkit valloillaan.

Suot ojitettiin,
sorat kaivettiin,
kaadettiin linnunlaulupuut.
Mökkimatkailua yritettiin,
sitten siitäkin luovuttiin.

Omaa paikkaa haeskelin,
vähän peltoa, rantaa, metsääkin,
jossa rauhassa asuttaisiin
hiljaa luonnosta nauttien.

Pikku mökkejä siellä täällä,
mäen päällä ja saunat rannassa.
Mutta yhtään en löytänyt paikkaa,
johon mökkini rakentaa.

Pikku mökkejä mäen päällä,
mäen alla ja saunat rannassa.
Pikku mökkejä,
kukin tehty
ikiomalla tavallaan.

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Kaunis hirvi

Nuori hirvi
suonlaidasa
sinisen heinikon suojassa
nousee
honteloin jaloin
ääneti katoaa metsään
kuullessaan äänen, minun ääneni,
ihmisen äänen.
Odotan että se palaisi.
tietäisin
oliko sitä,
jotain niin kaunista, katoavaa

22.7.2011

Kavahtivat kuuset.
Pysähtyi tuuli.
Joku polki ruusunoksan, vasta auenneen.
Vaikenivat linnut,
vain yksi varoittaa poikasiaan:
Paha on kulkenut tästä - on yhä lähellä.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Näin yön ja sen tuhannet tähdet

Näin yön ja sen tuhannet tähdet

Näin yön ja sen tuhannet tähdet
ajattelin: sinä lähdet nyt.
Kirkas ajatus
lävisti avaruuden.
Ei mennyttä,
ei tulevaa,
ei olemassa oloa
tai olemattomuutta.
Lähtösi piirsi kaartuvan viivan
                      pimeään

Sai jäädä

Sai jäädä

Sai jäädä
päivien kipu
ja iltojen ikävä
heille, jotka jatkavat
                      Tilalle tuli
hohtava valo
                      vei mukanaan

Silmiesi valo

Silmiesi valo
on seurannut minua kauan

ja jos rakkaus kannattaa,
kestää sen silta,
silmien valo, käden kevyt puristus
ja heilahdus,
              lähdön merkki
on avain

Palaavat värit,
palaamme takaisin,
heräämme unesta
                      uneen

Siellä on sielusi rauhan metsä
sen turvallinen kotikuusi
ja levollinen uni