Kohtaamisia ja katoamisia

Anne Linnean runoja

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Kaunis hirvi

Nuori hirvi
suonlaidasa
sinisen heinikon suojassa
nousee
honteloin jaloin
ääneti katoaa metsään
kuullessaan äänen, minun ääneni,
ihmisen äänen.
Odotan että se palaisi.
tietäisin
oliko sitä,
jotain niin kaunista, katoavaa
Lähettänyt Anne Linnea klo 12.05
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: Kohtaamisia
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Tunnisteet

  • Akvaario (2)
  • Changes (2)
  • Ihmisen olo (2)
  • In English (2)
  • Keskusteluja koirani kanssa (5)
  • Kohtaamisia (14)
  • Kohtaamisia vanhainkodissa (4)
  • Lumen valossa (5)
  • Muutoksia (24)
  • Pikku lauluja (4)
  • suomennos (1)
  • Veden väri (2)

Blogiarkisto

  • ►  2021 (1)
    • ►  marraskuuta (1)
  • ►  2019 (2)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2018 (7)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  elokuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (2)
  • ►  2015 (2)
    • ►  heinäkuuta (2)
  • ►  2014 (1)
    • ►  joulukuuta (1)
  • ►  2013 (2)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  elokuuta (1)
  • ►  2012 (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
  • ▼  2011 (8)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  elokuuta (1)
    • ▼  heinäkuuta (5)
      • Kaunis hirvi
      • 22.7.2011
      • Näin yön ja sen tuhannet tähdet
      • Sai jäädä
      • Silmiesi valo
  • ►  2010 (33)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (9)
    • ►  elokuuta (20)

Kirjoittaja

Oma kuva
Anne Linnea
Tarkastele profiilia
Runot Anne Linnea. Teema: Hento ote. Sisällön tarjoaa Blogger.